Nyt meistä on sitten tullut "tosiekoilijoita", tästä eteenpäin meillä eletään autotonta elämää. Tietoinen valinta tämä ei kyllä alunpitäen ollut... ;)

Näin siinä kävi:

Noin viikko sitten rakas ja hyvin palvellut Volvomme joutui onnettomuuteen, jossa sen etupuskuri ja kuskin puoleinen lokasuoja irtosivat. Jälki oli aika hurjan näköistä, mutta ketään ei sattunut. Korjaaminen olisi kuitenkin liian kallista auton arvoon nähden, joten vakuutusyhtiö ilmoitti auton menevän lunastukseen. Korjaamon setä kyllä totesi, että korjaaminenkin olisi mahdollista.

Pyöriteltiin asiaa suuntaan ja toiseenkin ja lopulta päätettiin tehdä ihan kunnolliset laskelmat siitä, minkä verran meillä suunnilleen menee autoon ja bensoihin vuodessa rahaa, ja mitä sama matkustelu maksaisi julkisilla ensi vuonna, kun ollaan opiskelijoita kumpikin. Lopputulos oli yllättävä: auton pitäminen ei todellakaan kannata. Jos huomioidaan pelkät bensakulut, tulisi autolla reissaaminen halvemmaksi. Vakuutus-, vero- ja katsastuskuluista kertyy kuitenkin niin suuri menoerä (yli 700e/vuosi), että kahdella opiskelijalla julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen tulee pitkälle yli 300e halvemmaksi vuodessa. Tähän summaan ei vielä ole laskettu auton huolto- ja (meidän tapauksessamme) todennäköisiä korjauskustannuksia.

Lopputulos:

Onneksi on kevät :), sillä nyt meillä sitten kävellään ja pyöräillään. Onneksi asutaan lähellä keskustaa, kauppoja ja mun työpaikkaa. Muuten autoton elämä ei täällä onnistuisi, kun paikallisbusseja ei juuri kulje. Mummolaan on jo hieman pitempi matka, mutta 8km suuntaansa taittuu kyllä muutaman kerran viikossa pyörälläkin. Huomenna käydään vihdoin ostamassa ne pyöräilykypärätkin, joiden hankkimista on suunniteltu ainakin vuoden verran.