Pukeutuminen on aihe, jota oon pyöritellyt jo pitkään omassa elämässäni. Tähän asti oon sysänny siitä kirjottamista hamaan tulevaisuuteen, koska aihe on kieltämättä vaikea. Nyt omat ajatukset alkaa kuitenkin olla jo sen verran jäsentyneitä (vaikkei lähellekään valmiita...), että uskallan tuoda joitain niistä esiin näin julkisestikin.

Ensimmäinen kysymys, ennenkuin koko aiheesta lähdetään enempää puhumaan, on tietenkin:
Tähän vastaisin ei, ja kyllä. Ei sikäli, että Jumalalla on ajatus ja suunnitelma koko maailmaa koskien, myös pukeutumisen suhteen. Kyse ei siis oikeastaan ole mistään erillisestä "kristillisestä" pukeutumisesta joka tekisi meistä pyhempiä tai parempia, vaan yksinkertaisesti Jumalan maailmassa elämisestä. Ei myös siksi, ettei kyse liene myöskään mistään tarkasta "koodista" (vaikka niitäkin toki halutessaan löytää moniakin), vaan asenteesta. Vallitsevan kulttuurin käsitys elämästä, ihmisestä, yksilöstä jne. ohjaa ja määrää myös sitä miten pukeudumme. Koska meillä tällä hetkellä vallitsevan kulttuurin arvot ja käsitykset ovat pääosin jostain aivan muualta kuin Jumalasta, tulee meidän mielestäni myöskin kyseenalaistaa kulttuurimme käsitys sopivasta pukeutumisesta.  Tämän vuoksi vastaisin kysymykseen myös kyllä.

Avainsana, tai ainakin -ajatus, pukeutumisessa tuntuu nykyään olevan seksikäs. Kulttuurimme pitää erityisen seksikkäinä/eroottisina alueina rintoja, takapuolta ja reisiä. Näitä alueita pukeutumisella pyritään mahdollisimman tehokkaasti tuomaan esiin. Avonainen kaula-aukko, tiukat pusero/ housut, lyhyet hameet/shortsit ovat suosittuja. Nämä mielletään hyvännäköisiksi, koska niitä pidetään seksikkäinä ja viehättävinä.

Jumalan ohje naisten pukeutumiseen taas käyttää sanoja säädyllinen ja siveä (1.Tim. 2:9). Ymmärtäisin, että tää tarkottaa nimenomaan päinvastaista kuin edellä esitetty. Sen sijaan että pyrittäisiin aktiivisesti herättämään seksuaalista mielenkiintoa/ajatuksia pukeutumisella, tulisikin nimen omaan pyrkiä estämään näitä. Tässä kohdassa tulee mun mielestä oleelliseksi se, missä kulttuurissa elämme. Esimerkiksi hiuksia tai nilkkoja ei meidän kulttuurissamme pidetä erityisen eroottisina alueina, joten niiden peittäminen ei mielestäni vaikuta tarpeelliselta. Jos sen sijaan eläisin maassa jossa näitä osia pidettäisiin eroottisina, joutuisin miettimään käyttäytymistäni ja pukeutumistani uudelleen. Meidän ei tarkoitus kerätä vaatteillamme miesten katseita tai herättää vääränlaista mielenkiintoa. Sen sijaan meidän kyllä mielestäni kuuluu pukeutua kauniisti, tyylikkäästi ja persoonallisesti, itseämme ja ruumistamme (sekä myöskin muita ihmisiä) kunnioittaen.

Kun valitsen vaateita itselleni, lähden liikkeelle näistä ajatuksista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valitsen kauniita, itselleni sopivia vaatteita. Paitoja, jotka ei tuo rintoja tarpeettomasti esille eivätkä oo turhan tiukkoja, ei liian tiukkoja tai lyhyitä hameita. Pyrin huomioimaan myös, miltä vaatteet näyttävät kun liikun: nouseeko helma liian ylös istuessa vaikka seistessä näyttääkin hyvältä, tai lörpsähtääkö kaula-aukko eteenpäin nojautuessa niin että rinnat näkyvät.

Aluksi, kun prosessi tässä pukeutumisasiassa lähti liikkeelle, mietin ja tarkkailin vaatteitani jatkuvasti. Nyt kun aikaa on kulunut ja periaatteeni selkiytyneet ja sisäistyneet, ei pukeutumiseen ja vaatteisiin kulu sen enempää energiaa kuin ennenkään. Pienellä viitseliäisyydellä (ja aluspaidoiksi sopivilla topeilla ja t-paidoilla) löydän kyllä näihinkin kriteereihin soveltuvia vaatteita ihan normaaleista kaupoista :)